
The Legend of Zelda on toimintaseikkailua ja korkeaa fantasiaa yhdistelevä videopelisarja, jota kehittää ja julkaisee Nintendo. Pelisarjan on luonut arvostettu pelisuunnittelija Shigeru Miyamoto. Pelaaminen koostuu toiminnasta, seikkailusta, pulmien ratkonnasta, roolipelaamisesta, ja ajoittaisesta tasohyppelystä, hiiviskelystä ja kisaamisesta.
Pelisarjan päähenkilö on Link, joka on myös ainoa pelattava hahmo. Pelit sijoittuvat yleensä Hyrulen fantasiamaailmaan, jossa Linkin useimmiten pitää pelastaa prinsessa Zelda pelisarjan pääantagonistilta, Ganonilta. Tunnusomainen osa pelisarjaa on myös Triforce, jumalaista alkuperää oleva kolmivoima. Pelisarjassa on esiintynyt edellä mainittujen lisäksi myös muita tapahtumapaikkoja ja antagonisteja. Päähenkilön ruumiillistuma ei ole joka pelissä välttämättä sama, vaikka sama hahmo joskus esiintyy useassa pelissä.
The Legend of Zeldaa pidetään eräänä maailman vaikutuksellisimmista pelisarjoista. Sarjan pelejä oli vuoden 2009 joulukuuhun mennessä myyty yli 59 miljoonaa kappaletta. Pelisarjaa on myös tuotteistettu: lelujen lisäksi siitä on tehty myös piirros-, manga- ja sarjakuvasarjoja sekä keräilykorttisarjoja.
Zelda-pelit sisältävät ongelmanratkaisua, taistelukohtauksia ja uusien alueiden tutkimista. Pelimekaniikka on säilynyt samantyyppisenä läpi sarjan, uusien pelien tuodessa lisäyksiä Linkin liikkuvuuteen ja elementtejä pelimaailmaan. Kaava on tehnyt Zelda-peleistä erään Nintendon menestyksekkäimmistä pelisarjoista Marion, Metroidin ja Pokémonin ohella. Tyypillinen pelimekaniikan ominaisuus on Linkin kyky muuntaa itsensä tai maailma ympärillään toiseksi. The Minish Capissa Link voi kutistaa itsensä peukaloisen kokoiseksi, Majora’s Maskissa Link voi muuttaa rotuaan, ”The Legend of Zelda: Ocarina of Time”ssa Link pystyy hyppimään ajassa lapsuutensa ja aikuisuutensa väliä, Oracle of Seasonsissa Link kontrolloi vuodenaikoja ja A Link to the Pastissa Link voi liikkua valon ja pimeyden rinnakkaismaailmojen välillä, Wind Wakerissa Link pystyy esimerkiksi muuttamaan tuulen suuntaa ja vuorokaudenaikaa yön ja päivän välillä, sekä Twilight Princessissa Link voi muuttaa muotoaan ihmisestä sudeksi saatuaan viholliseltaan muodonmuutoskristallin.
Päätehtävän lisäksi Zelda-pelit sisältävät sivutehtäviä, joiden suorittaminen ei ole pelin läpäisemisen kannalta välttämätöntä. Sivutehtävien läpikäyminen tavallisesti auttaa päätehtävän suorittamisessa palkitsemalla pelaajan uusilla esineillä, ominaisuuksilla tai taidoilla. Uudemmissa Zelda-peleissä toistuvasti esiintyvä sivutehtävä on vaihtokauppaketju, jossa Link löytää esineen, jonka annettuaan oikealle henkilölle saa tilalle uuden esineen. Ketju jatkuu, kunnes lopulta Link saa itselleen hyödyllisen esineen, usein voimakkaan aseen. Muita sivuseikkailun aiheita ovat erilaiset kilpailut, kadonneiden esineiden tai ihmisten etsintä tai yksittäiset ongelmanratkaisutehtävät.
The Legend of Zelda -pelien sankarina toimii Link-niminen poika. Linkin tehtävänä on tavallisesti pelastaa Prinsessa Zelda ja Hyrulen valtakunta ilkeän Ganondorf-velhon suunnitelmilta. Ensimmäiset Zelda-pelit olivat tarinaltaan suoraviivaisia prinsessan pelastustehtäviä, myöhemmin tarinat ovat mutkistuneet ja monipuolistuneet. Peleissä Link’s Awakening ja Majora’s Mask Prinsessa Zeldalla ei ole tarinan kannalta suurta osaa, mutta Link’s Awakeningissa hänet mainitaan linkin herättyä Koholint-saarella ja Majora’s Maskissa hänet nähdään Linkin takautumassa hänen saatuaan ajan okariina takaisin. Muutamissa peleissä näyttämönä ei toimi Hyrule. Ganonin sijaan päävastuksena on uudemmissa peleissä tavattu Vaati-niminen velho, tosin Ganon yleensä paljastuu Vaatin narujen vetelijäksi.
Monissa peleissä tapahtumat sijoittuvat Triforcen ympärille, joka on voimakas, maaginen pyhä esine. Triforce koostuu kolmesta osasta, Voimasta, Viisaudesta ja Rohkeudesta. Jakautuneena osat vaikuttavat tätä hallussaan pitävän henkilön ominaisuuksiin. Peleissä, joissa keskushahmoilla on Triforcen osia, Linkillä on usein rohkeuden, Zeldalla viisauden ja Ganonilla voiman osa. Yhdistynyt Triforce toteuttaa haltijansa syvimmät toiveet.
Hyrulen fantasiamaailma sisältää vaihtelevaa maastoa ja monenlaisia ilmastoalueita, ja monimuotoista elämää erilaisten hirviöiden ja ihmisten kaltaisten olentojen muodossa. Hyrulen ulkoasu vaihtelee pelistä toiseen; Alueiden sijainnit muuttuvat, ja niitä poistuu tai tulee lisää pelien välillä, mutta muutamat alueet (Kadonnut metsä, Kuolemanvuori, Hylian järvi) esiintyvät lähes kaikissa peleissä.
The Legend of Zelda oli ilmestyessään vuonna 1986 poikkeus toimintaseikkailujen joukossa ja sen sisältämät ideat ja pelimekanismit siirtyivät moniin peleihin. Aikanaan erittäin edistyksellisenä pidetty peli sisälsi laajan, tutkittavan maailman, siinä pystyi käyttämään monenlaisia esineitä ja pelin saattoi tallentaa pelikasetissa olevan pariston ansiosta. Läpipeluun jälkeen seuraava peli oli hieman erilainen, mikä houkutteli uudelleenpelaamiseen. Teknisten keksintöjen lisäksi The Legend of Zeldan pelimekaniikka, joka sisälsi esineiden etsintää, ongelmanratkaisua, reaaliaikaista taistelua ja vuorovaikutusta pelimaailman kanssa, houkutteli pelaajia ja muut pelinvalmistajat kopioivat ideoita innokkaasti.
Sarjan toinen peli, Zelda II: The Adventure of Link, erosi suuresti ensimmäisestä ja myös myöhemmistä peleistä roolipelimäisten elementtiensä ja sivusta kuvatun toiminnan ansiosta. Tämän johdosta peliä pidetään poikkeuksena Zelda-sarjassa, vaikkakin se oli monien muiden Zelda-pelien tavoin aikanaan myyntimenestys ja keräsi laajan kannattajakunnan. Kahden ensimmäisen Zelda-pelin kultaiset pelikasetit erosivat näyttävästi NES-pelikasettien tavanomaisesta tummanharmaasta sävystä.
Neljän vuoden kuluttua A Link to the Past palautti ruutuun ylhäältä seuratun toiminnan ja sisälsi ensimmäisenä Zelda-pelinä kaksitahoisen maailman, jossa pelaaja saattoi taikapeilin avulla siirtyä rinnakkaistodellisuuksien välillä. Peli julkaistiin myöhemmin myös Game Boy Advancelle. Ensimmäinen Game Boylle julkaistu Zelda-peli oli vuonna 1993 ilmestynyt Link’s Awakening, josta päivitetty versio Link’s Awakening DX korjasi ohjelmointivirheitä ja sisälsi muutamia lisäyksiä.
Zelda siirtyi kolmiulotteiseen pelinkulkuun Ocarina of Timen myötä. Peli siirsi edellisistä Zeldoista tutut elementit kolmiulotteiseen maailmaan ja käytti uusia ideoita kolmiulotteisen pelin ohjaamiseen. Kohteen lukitseminen kohdisti pelaajan toiminnot tiettyyn viholliseen kameran suunnasta riippumatta ja mahdollisti uudenlaisen miekkailutekniikan sekä muiden aseiden käytön kolmiulotteisessa maailmassa. Ocarina of Time oli menestys sekä kaupallisesti että kriitikoiden silmissä. Peliä on sanottu (monien muiden pelien ohella) maailman parhaaksi videopeliksi, ja se on saanut huippupisteitä useiden pelilehtien arvosteluissa. Ocarina of Time julkaistiin uudelleen The Wind Wakerin Euroopan- ja Yhdysvaltain versioiden erikoispainoksissa.
The Legend of Zelda: Majora’s Mask käytti myös Ocarina of Timen kolmiulotteista maisemaa, mutta sen tarina on poikkeus Zelda-pelien joukossa. Majora’s Maskin tavallista synkempi maailma sekä kuolemaan, tragediaan ja parantamiseen liittyvät teemat aiheuttivat ristiriitaisia tunteita Zelda-fanien keskuudessa. Peli sisälsi myös useita aikarajattuja tehtäviä, joka muutamaa sivuseikkailua lukuun ottamatta on harvinaista Zelda-peleissä.
Ensimmäiset virallisesti muun kuin Nintendon kehittämät Zelda-pelit olivat samanaikaisesti julkaistut Oracle of Ages ja Oracle of Seasons. Pelit kehitti Capcom, mutta tuottamisesta huolehti Miyamoto edellisten pelien tapaan. Pelejä kritisoitiin ennen julkaisua rahastuksesta ja kahden pelin samanaikaista julkaisua verrattiin Pokémon-peleihin. Oracle of Ages ja Oracle of Seasons liittyvät tarinallisesti yhteen, mutta ovat kumpikin oma kokonaisuutensa.
Seuraavan Zelda-pelin uskottiin olevan teknisesti paranneltu versio edellisistä N64-konsolin peleistä. Nintendo yllätti fanit esittelemällä The Wind Wakerin, kolmiulotteisen toimintaseikkailun, joka oli toteutettu sarjakuvamaisella grafiikalla. Ennen pelin julkaisua erikoisen graafisen ilmaisun epäiltiin vaikeuttavan itse pelaamista, mutta julkaisunsa jälkeen peli sai loistavia arvosteluja.
Lisäksi vuonna 1989 Nintendo julkaisi Zelda-nimisen Game & Watch -elektroniikkapelin. Peleistä on myös tehty useita remake-versioita sekä yksi kokoelma. Zelda-pelejä on julkaistu myös edesmenneelle Philips CD-i konsolille. Nämä pelit poikkesivat alkuperäisistä ja niitä ei lasketa pelien kronologiaan. Pelejä julkaistiin yhteensä kolme: Link: The Faces of Evil (1993), Zelda: The Wand of Gamelon (1993) ja Zelda’s Adventure (1995). Nintendo ei osallistunut niiden tuottamiseen, ja niitä pidetään fanien keskuudessa lähinnä vitsinä.
Super Smash Bros. Meleessä pelattavina hahmoina ovat Link, nuori Link, Prinsessa Zelda, Ganon ja Sheik. Super Smash Bros. Brawlissa nuori Link on korvattu Toon Linkillä.
- Lisää fantasia-aiheisia pelejä Fantasiapelit.com sivusolta
Legend of Zelda Youtube video :
Viittaukset : Wikipedia Zelda pelisarjan kuvaus
The Legend of Zelda,